Työergonomia (YLE Kainuu haastattelu 8.5.2013)


Työergonomia unohtaa usein liikkeen

Ihmisiä on ohjeistettu vuosikymmeniä löytämään oikeat työtavat ja -asennot. Työergonomian usein paikallaan olevaan työasentoon ohjaaminen on vartalolle kuitenkin huonoin vaihtoehto.

Kajaanilainen osteopaatti Martti Koutonen hoitaa kaikenikäisiä ja -kokoisia potilaita.

Hänen mukaan yksi suuri syy lisääntyneisiin nikama-, nivel- ja lihaskipuihin on kehon vähäinen liikuttaminen. Suurin osa potilaista on keski-ikäisiä ihmisiä, mutta yhtä lailla koululaiset, urheilijat ja vanhuksetkin hakeutuvat osteopaatin hoitoon.

- Esimerkiksi työpaikoilla on lähdetty hakemaan ideaalista asentoa työpöydän ja tietokoneen äärellä. Silloin työasento vaatii staattista paikallaan olemista, mikä on vartalolle juuri se huonoin vaihtoehto.

Vartalo kokonaisvaltaisesti liikkeelle

- Pyritään liikuttamaan esimerkiksi rankaa siihen suuntaan, johon sitä ei yleensä liikuteta niin paljon, että käyttö tasapuolistuisi ja että syntyisi normaalia joustoa, Koutonen vinkkaa.

Tärkeimpänä asiana oman kehon hallinnassa hän pitää oman kehon kuuntelua ja tunnustelua. Vain näin voidaan lähteä korjaamaan ja parantamaan esimerkiksi työasentoa.

"Itseään pitää kuunnella, ja vaihtaa työasentoa heti siitä ensimmäisestä tuntemuksesta, kun tuntuu, että olisi hyvä vaihtaa asentoa." - Martti Koutonen

- Yleensä tehdään päinvastoin ja pyrimme olemaan välittämättä, miltä kehosta tuntuu. Se pitkättää vaivaa ja sen hoitoa.

Työergonomiaa suunniteltaessa on Koutosen mukaan tutkittu lähinnä sitä, missä vartalo kokee vähiten rasitusta.

- Ohjeet on rakennettu niin, että pyritään paikallaan olevaan ja ideaaliin asentoon, joka ikävä kyllä ei sitten käytännössä useinkaan toteudu.

Kannettavien tietokoneiden kanssa työskenteleville Koutonen suosittelee työvälineen nostamista niin, että itsekin joutuu työskentelemään seisaaltaan.

- Itseään pitää kuunnella, ja vaihtaa työasentoa heti siitä ensimmäisestä tuntemuksesta, kun tuntuu, että olisi hyvä vaihtaa asentoa. Jos vaan voi työskennellä seisten hetken aikaa ja sitten palata istumaan. Ei se työntekoa juurikaan hidasta.

Osteopatiaa on vara lisätä Suomessa

Osteopatiaa voi Suomessa opiskella mm. Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja osteopaatti keskittyy tutkimaan ja hoitamaan tuki- ja liikuntaelimistön toiminnallisten häiriö- ja kiputiloja.

"Aika tavallista on se, että osteopaatille tullaan kun kehon ongelma ei ole poistunut hieromalla, särkylääkkeillä tai itsestään." - Martti    Koutonen

Osteopaattiset hoidot eivät kuulu Kela-korvauksen piiriin, mutta tästäkin huolimatta lääkärit kirjoittavat potilailleen lähetteitä osteopaateille.

- Aika tavallista on se, että osteopaatille tullaan, kun kehon ongelma ei ole poistunut hieromalla, särkylääkkeillä tai itsestään. Silloin lähdetään hakemaan apua ja sellaista hoitotapaa, jota ei vielä ole kokeiltu.

Itse aikoinaan ensin hierojaksi ja sitten osteapaatiksi kouluttautunut Koutonen näkee, että osteopaattisen hoidon määrää on Suomessa vara lisätä.

- Tiedon lisääntyessä myös avun hakeminen osteopaatilta lisääntyy. Suomessa osteopaatteja on suhteellisen vähän, noin pari sataa. Joillakin paikkakunnilla ei ole omaa osteopaattia lainkaan, joten tarvetta olisi vielä.

Jarkko Remahl YLE Kainuu